Visiittejä siellä täällä

Minä kuljen, koska voin.
En etsi määränpäätä, vaan hetkiä.

Mielihyvä ei ole ylellisyys – se on oikeus.
Se löytyy hiljaisilta poluilta, tuulen suuntaa seuraavista askelista,
kaupungin vilinästä, kaukaa kantautuvasta musiikista,
ja siitä, kun pysähdyn katsomaan – en suorittamaan.

Vaeltelu on elämäntapa.
Se ei kysy lupaa, ei selityksiä.
Se antaa tilaa hengittää, nähdä, tuntea.

Minun polkuni ei ole suora –
se kaartaa, pysähtyy, jatkuu.
Ja juuri siksi se on minun.