Kookosöljy - miksi en käytä kookosöljyä?

Neitsytkookosöljy maistuu ja tuoksuu kookospähkinältä, ja jalostettu kookosöljy on hajutonta ja mautonta.

Toisin kuin useimmat kasviöljyt, kookosöljy koostuu lähes 90-prosenttisesti tyydyttyneistä rasvoista. Se sisältää pääasiassa keskipitkien rasvahappojen triglyseridejä, joista 86,5 % on tyydyttyneitä rasvahappoja; 5,8 % kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ja 1,8 % monityydyttymättömiä rasvahappoja. Tyydyttyneistä rasvahapoista kookosöljy sisältää ensisijaisesti 44,6 % lauriinihappoa, 16,8 % myristiinihappoa ja 8,2 % palmitiinihappoa, vaikkakin se kokonaisuudessaan sisältää seitsemää erilaista tyydyttynyttä rasvahappoa. Sen ainoa kertatyydyttymätön rasvahappo on öljyhappo, ja sen ainoa monityydyttymätön rasvahappo on linoleenihappo.

Koska kookosöljy on pääosin tyydyttynyttä rasvaa, se hapettuu moniin muihin kasviöljyihin verrattuna hitaasti. Jalostamaton kookosöljy voi säilyä härskiintymättä jopa viisi vuotta, ja jalostettu puolitoista. Kookosöljy säilyy parhaiten kiinteässä muodossa, eli kun lämpötila on alle 24,5 ℃. Se ei kuitenkaan, monista muista öljyistä poiketen, vahingoitu korkeammassakaan lämpötilassa.

Margariini ("kookosrasva")
Kookosmargariini valmistetaan hydrogenoinnin avulla: kookosöljyyn lisätään katalyyttisessä prosessissa vetyä, jolloin sen sisältämät yksittäis- ja monityydyttämättömät rasvahapot muuttuvat kokonaan tai osittain tyydyttyneiksi. Lopputuloksena on kookosrasvaksi kutsuttua margariinia, jonka sulamispiste on 36–40 °C. Jos kookosöljy hydrataan vain osittain, lopputuotteeseen syntyy teollisia transrasvoja.

Fraktioitu öljy

Fraktioitu öljy saadaan jakamalla öljy komponentteihinsa, jolloin useimmat pitkäketjuiset triglyseridit on poistettu niin, että jäljelle jää vain tyydyttynyt rasva. Sitä nimitetään myös kapryylitriglyseridiksi tai kapriinitriglyseridiksi (MCT-öljyksi), koska siinä eniten esiintyvät rasvahapot ovat kapryylihappo ja kapriinihappo.

Koska fraktioitu öljy on täysin tyydytettyä, se kestää kuumuutta vielä paremmin kuin kookosöljy muissa muodoissaan ja sen säilyvyysaika on lähes rajoittamaton.

Lähde: Wikipedia

Vuonna 2020 julkaistu 16 tutkimusta käsittänyt meta-analyysi kertoo kookosöljyn nostavan selvästi sekä LDL- että HDL-kolesteroliarvoa. Tutkimuksen tekijät kirjoittavat: ”Tuloksemme herättävät huolta kookosöljyn suurkulutuksesta, koska se lisäsi merkittävästi LDL-kolesterolia verrattuna ei-trooppisiin kasviöljyihin. Vaikka kookosöljyn saanti lisäsi myös HDL-kolesterolin pitoisuuksia, pyrkimyksissä vähentää sydäntautiriskejä lisäämällä HDL-kolesterolia ei ole onnistuttu. Ei ollut myöskään näyttöä kookosöljyn hyödyistä rasvoittumisen tai glykeemisten ja tulehdusmerkkien osalta verrattuna ei-trooppisiin kasviöljyihin. Siksi kookosöljyä ei pitäisi pitää terveellisenä öljynä sydän- ja verisuonitautiriskin vähentämisessä, ja kookosöljyn kulutuksen rajoittaminen sen korkean tyydyttyneiden rasvojen pitoisuuden vuoksi on perusteltua.”

Itä-Suomen yliopiston ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen on todennut, ettei kookosöljyssä ole omega-3- ja omega-6-rasvahappoja, jotka ovat hänen mukaansa kaikkein tärkeimpiä rasvahappoja.

Wikipedia