Kerma

Suomalainen lisää useimmiten kermaa valmistamiinsa ruokiin.
Saamme kaikkialta mainioita ruokaohjeita, jotka päättyvät: "ja lopuksi kaksi ja puoli desiä kermaa".
Uskomattoman suurella väestön osalla, myös nuorilla on kolesteroliongelmia, myös heidän tietämättään.
Mikään taho ei kerro, että haastamalla keittotaitoja voisi kolesteroliongelmaa huomattavasti pienentää, ainakin kolesterolilääkitykselle siirtyminen tapahtuisi huomattavasti myöhemmälle ikäkaudelle.
Haastamalla itsensä terveellisempiin ruoanvalmistustapoihin huomaa pian syövänsä jopa maittavampaa ruokaa entiseen verrattuna.

Kaikki kovat rasvat voi ruokien valmistuksessa vaihtaa pehmeisiin.
Itsensä voi haastaa maustamaan ruokia helposti ja yksinkertaisesti, mutta maittavalla tavalla.

Maustamisessa yrttien lisäämisellä voimme vähentää ruokien suolan määrää, mikä selkeästi vaikuttaa verenpainetasoihin.

Sitruuna, valko- ja punaviinietikat, erilaiset alkoholit (alkoholipitoisuus häviää 70 Ceisius-asteessa) lisämausteina antavat arkiruoalle luksuksen tuntua ja nostavat maun korkeammalle tasolle.

Jos kermaan on jätetty 42-40-prosenttia rasvaa, sitä ei tarvitse homogenisoida, koska siinä on luontaisesti täyteläinen koostumus. Sitä voidaan lisäksi pakastaa ja se vaahtoutuu nopeasti eikä juoksetu happamassa ympäristössä.

Hapankerma

Smetanan eli vuolukerman hapattamisessa käytetään venäläisestä keittiöstä peräisin olevaa hapatetta. Suomalaisessa smetanassa on 42 prosenttia rasvaa. Smetana kestää hyvin kuumennusta ja vaahtoutuu vatkatessa.

Ranskankerman (crème fraîche) valmistuksessa käytetään ranskalaisesta keittiöstä peräisin olevaa hapatetta. Suomalaisen ranskankerman rasvapitoisuus on yleensä 28 prosenttia. Suomalainen ranskankerma saattaa sisältää myös muunnettua maissitärkkelystä ja sakeuttamisaineita kuten guarkumia, johanneksenleipäpuujauhetta ja pektiinä. Ranskankermaa käytetään esimerkiksi keittoihin, pastaan ja piirakoihin sekä kylmiin kastikkeisiin ja tahnoihin. Se ei kestä pitkää kuumennusta.

Kermaviili on nimestään huolimatta hapankermaa, jonka rasvapitoisuus on 10 prosenttia. Kermaviiliä käytetään esimerkiksi kylmiin kastikkeisiin, dippeihin, taikinoihin sekä makeiden ja suolaisten piirakoiden täytteisiin.

Kotikeittiö ei vastaa tiedoissa mahdollisesti esiintyvistä virheistä tai niistä aiheutuvista vahingoista.

Lisäaineet:
Suomalaiseen kermaan ryhdyttiin lisäämään sakeuttamisaine karrageenia (E407) vuonna 2015. Karrageenin käyttö mahdollistaa, että kermaa voidaan varastoida entistä kauemmin. Pisimpään säilyvät kermat korkeapastöroidaan (ESL-käsittely) tai iskukuumennetaan (UHT-käsittely). Lämpökäsittelyt eivät kuitenkaan estä sitä, että rasva pyrkii erottumaan kermasta pitkän säilytyksen aikana. Tämän vuoksi pitkän säilyvyyden kermaan on lisättävä karrageenia. Iskukuumennus aiheuttaa eniten karrageenin lisäämisen tarvetta.

Jotkut kuohukermat ovat edelleen lisäaineettomia. Myös luomukerma on usein lisäaineetonta.

Vähärasvaisen kerman ominaisuuksia parannetaan usein lisäämällä niihin maitojauhetta, kemiallisesti muunnettua maissi- ja tapiokatärkkelystä tai sakeuttamisaine karrageenia.

Hapankermaan saatetaan lisätä myös guarkumia, johanneksenleipäpuujauhetta tai pektiiniä.
:::::::::::::::::::::::::::::

Kerma ravintoarvot (100 g) ovat seuraavat:
Kuohukerma (38 % rasvaa): Kalorit 356 kcal, Rasva 38 g, Hiilihydraatti 3 g, Proteiini 2 g.
Kahvikerma (10 % rasvaa): Kalorit 120 kcal, Rasva 10 g, Hiilihydraatti 5 g, Proteiini 3 g.

Yleiset ravintoarvot: Kerma sisältää runsaasti rasvaa ja kaloreita, joten sitä tulisi käyttää säästeliäästi.
::::::::::::::::::::::::::::::
Kevyt kahvikerma, jossa on 10 % rasvaa, sisältää 100 grammassa 120 kcal (502,3 kJ) energiaa. Rasvaa on 10 g, josta tyydyttynyttä 7,1 g, kertatyydyttymätöntä 2,4 g ja monityydyttymätöntä 0,2 g.

Hiilihydraatteja on 4,5 g, kaikki sokereita, proteiinia 3,1 g ja suolaa 0,1 g. Orgaanisia happoja on 0,2 g.

Vitamiineista A-vitamiinia on 100,8 µg, riboflaviinia 0,2 mg, B12-vitamiinia 0,3 µg, C-vitamiinia 0,9 mg, D-vitamiinia 0,1 µg, E-vitamiinia 0,3 mg, folaattia 7,0 µg ja niasiinia 0,1 mg.

Kivennäisistä fosforia on 100 mg, jodia 10 µg, kaliumia 120 mg, kalsiumia 100 mg, magnesiumia 10 mg, natriumia 27 mg, rautaa 0,1 mg, seleeniä 2,7 µg ja sinkkiä 0,3 mg.